Hampaan implantointi

Hammasimplantti monille tarkoittaa ratkaisua erilaisten hammasongelmien tapauksessa. Monelta hammaspuutoksen aiheuttamalta ongelmalta voidaan välttyä sen avulla, jotka muuten sekä esteettisesti että terveydelle ovat suuri haaste. Hammaspuutoksen esteettistä puolta tutkien todettiin, että puutteelinen hammasrivi vähentää itseluottamusta, hymyily jää vähemmäksi, joka johtaa siihen, että oman itsetunnon väheneminen vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin. Puutteellinen hampaisto on epäedullista myös terveyssyistä: menetettyjen hampaiden takia pureskelukyky vähenee, ja joten tiedetään, ruoan ei sopivasta jauhamisesta johtuu myös sulatuskanavan häiriöitä. Hammasputoksen takia myös jäljelle jääneet hampaat voivat liikkua paikoiltaan, sekä jopa leukanivelten ongelmia voi aiheutua.

Hampaan poiston jälkeen alveolus osa menettää alkuperäisen tarkoituksensa (hampaiden pitäminen), pehmytkudokset luhistuvat, myös luinen osa luhistuu ja alkaa oheta. Tämän luukannan massa kapenee huomattavasti niihin kudoksiin verrattuna, jotka olemassa olevia hampaita ympäröivää luukantaa muodostavat. Entiset teknologiat ensisijaisesti ns. siltojen avulla mahdollistivat hampaiden korvausta, kuitenkin tekniikan ja lääketieteiden kehityksen ansiosta hammasimplantit ovat yleisesti tunnettua aikaansaannosta.

Siltoja vastaan ja implantien puolesta puhuu se tosiasia, että implanttien tapauksessa ei tarvitse hioa naapurihampaita. Lisä etu on se, että implantoinnin avulla jopa kokonaiset hammasrivit voidaan korvata. Tällaiset implanteille kiinnitetyt, ei irrotettavat korvaukset paljon paremmin pystyvät palauttamaan alkuperäisen pureskelukyvyn, kuin irotettavat hammassarjat. Näiden käyttö herättää lähes täysin samanlaisen tunteen, kuin omat aidot hampaat.

Luunkorvausta ennen implantin laittamista

Ennen kaikkea luutarjonta sekä anatomiset alueet määräävät ne alueet, että minne voi sijoittaa implantteja. Mikäli luukannan massa on vähäistä, implantti voidaan sijoittaa vain osittain. Tämä seikka pitkällä aikajänteellä haitallisesti vaikuttaa myötä implantin elinkaareen. Tällöin ryhdytään luunkorvaukseen sekä anatomisten alueiden pienpiirteiseen muokkaukseen. Sitä voidaan toteuttaa joko omalla luulla tai erilaisilla luunkorvikkeilla. Anatomiset epämuodostumat (esim. poskiontelon poukama yläposkihampaan ja pikkumolaarien kohdalla) ovat joillakin potilailla vahvasti pneumatisoituja (ilmanpitäviä), näin siellä sijaitseva luu vain minimaalisesti mahdollistaa implantin laittamisen. Tässä tapauksessa niin sanottu poskionteloa nostava leikkaus sovelletaan, sillä sen alueen luukantaa vain pienessä määrässä tarvitsee lisätä.

Tapauksen mukaan tämä ei tarkoita aina erillistä leikkausta, sillä implantin sijoittamisen yhteydessä on tilaisuus luuporauksen kautta saada nostoa poskiontelon limakalvolle, kerryttämällä luunkorvausainetta sen alle. Muuten lyhyimmän implantin sijoituksen aikana implantin merkittävä osa menisiposkionteloon, joka johtaisi implantin aiempaan menettämiseen ja implantin liukumiseen poskionteloon.

Niin sanottu poskiontelon nostoleikkaus on eräs avotekniikalla suoritettu toimenpide, joka tarkoitta sitä, että ikenen viiltämisen jälkeen poskiontelon suun eteisen puoleisen seinämä varovasti avataan, muodostamalla luuikkuna, ja luuikkunan kautta poskiontelon limakalvo hienolla tekniikalla nostetaan. Nostetun limakalvon alle kerrytetään luunkorvausainetta, ja implantti sijoitetaan siihen luunkorvausaineeseen, sekä myös omaan luukantaan. Sen jälkeen, kun ien on parantunut, voidaan valmistaa hampaankorvaus. Hampaankorvauksen valmistumisen jälkeen kiinnitetään myös implantin päällysrakenne. Pääosa kiinnitetään implanttiin ruuvin avulla, ja sitten kruunu pääosaan. Siihen pystytään kahdella eri tavalla: joko liimaamalla tai ruuvaamalla.

- Mikäli liimausmenetelmä valitaan, tekohammasta ei voida irrottaa pääosasta, joten tällaisessa tapauksessa vain kruunu poistamalla voidaan päästä implanttia ympäröivään limakalvoon.
- Mikäli ruuvillinen hammasimplantti valmistetaan, niin hammas on irrotettavissa, siis on aukaistavassa kiinnityksessä. Ien implantin alla on ammattimaisesti puhdistettavissa, myös hammaskivi poistettavissa ja lopuksi hammaskorvaus palautettavissa.

Hammasimplantti, joka on heti tavoitettavissa

Jotta tämän merkitys saadaan ymmärretyksi, meidän on oltava selvillä hammasimplantoinnin pääasiasta. Ikenen alle sijoitettavan implantin pinta on valmistettu sellaisesta erikoisaineksesta, joka hampaan poiston jälkeen „luutuu” yhteen parantumisvaiheessa olevan luun kanssa. Oikeastaan esim. hampaan korvauksen yhteydessä sijoitetun tekojuuren immobiliteetti on korostetusti tärkeää, näin se ei ole heti kuormitettavaa. On kuitenkin tapauksia, kun useamman hampaan korvaukseksi suorastaan soveltuvaksi menetelmäksi hammasimplantointi os suositeltavana, sillä näin on todennäköisempää, että heti kuormitettava implantti saadaan aikaan. Tällaisessa tapauksessa useammat implantit liittyvät toisiinsa yleensä jossain muodossa (esim. kiskolla), jonka vaikutuksesta sen stabiliteetti kasvaa. Näin on mahdollista, että hammasimplantoinnin jälkeen implanttirakenne pureskeluvaiheessa ei liiku pois paikaltaan. Kuitenkin on korostettavaaa, että implantointia edeltävät monien tarkastusten tulokset (TT, jne.) määrävät sen, että valmis hammasimplantti milloin tulee kuormitettavaan kuntoon ja minkä verran.

Hyvin sijoitetut ja sopivasti huolletut implantit jopa elinkauteen pysyvät toimintakunnossa suussa, samoin kuin omat hampaat. Kuitenkin samoin, kuin hampaan menetys, myös implantin voi menettää tietyissä epäkontrolloiduissa ja hoitamattomissa tapauksissa. Päivittäisten hampaanpesujen aikana täytyy kiinnittää erikoishuomiota implantteja ympäröiviin kudoksiin, sekä implanttien päällä oleviin kruunuihin ja hampaankorvauksiin. Perinteelliset hampaanpesutekniikat eivät riitä – myös implanttien ympäristössä olevat hampaankorvaukset täytyy pestä alta ja siivota. Tätä varten on useita laitteita olemassa.

Voidaan soveltaa:

• tavallista hammaslankaa,
• hammaslankainta,
• sellaisia erikoishammaslankoja, joita voidaan viedä siltakorvausten alle ja implattien väliin,
• suusuihkua,
• sekä mikäli säännöllisesti käydään hammastarkastuksissa, vastaanottohuoneessa on mahdollista saada ammatitaitoista hampaiden välien puhdistusta, kuten esim. depuraattori ja hiekkapuhallus.

Uudenaikaiset sähköhammasharjat käytännössa erittäin tehokkaasti puhdistavat, mutta mikäli joku kätevästi osaa pestä hampaiden ja kampaankorvauksien kaikkia pintoja hammasharjalla, siinä tapauksessa on vain vähän eroa manuaalisen ja sähköhammasharjan välillä.

Missä tapauksessa ei suositella hammasimplanttia?

Hammasimplanttia ei suositella seuraavissa tapauksissa:

• hoitamaton korkea verenpaine,
• hoitamaton diabetes,
• syöpä.

Hammasimplanttia ei voida suositella myöskään niille potilaille, jotka vähän aikaa sitten saivat kemoterapiaa tai sädehoitoa, sekä joilla on immuunijärjestelmän tai hematologinen sairaus.